Kaiturin Tila
TILALLA VOI VIERAILLA ENNAKKOVARAUKSELLA YMPÄRI VUODEN. OTA YHTEYTTÄ EMÄNTÄÄN!

---
-
Eläimet
Me kunnioitamme perinteitä myös kotieläimiin liittyvissä asioissa. Siksi meillä kasvaa vain maatiaiseläimiä. Ne ovat rotuja, jotka ovat sopeutuneet juuri Suomen olosuhteisiin. Nykyään maatiaiset ovat harvinaistuneet ja jopa uhanalaistuneet suomenlammasta ja suomenhevosta lukuunottamatta. Maatiaissika on jo kuollut sukupuuttoon. Me haluamme tehdä oman pienen osamme, jotta loput alkuperäisrodut säilyisivät kotieläinlajistossamme. Itsellämme on vain muutamia yksilöitä, mutta toivottasti kauttamme leviää tieto niiden hienoista ominaisuuksista ja mahdollisuuksista myös elinkeinotoiminnassa. Kiinnostavaa olisi esimerkiksi Green Care eli hoivamaatalous, jossa mm. eläimiä ja maaseudun ympäristöä hyödynnetään hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Täytyy sanoa, että lempeän eläimen läheisyys tekee hyvää!
-
Kirjailija Reetta Niemelän ja lukulehmä Heilikin selfieKirjailija Reetta Niemelän ja lukulehmä Heilikin selfieKirjailija Reetta Niemelän ja lukulehmä Heilikin selfie
Suomenkarja
Lehmät ovat olleet emännän haave lapsuudesta lähtien ja nyt maalaismaisemaa täällä kaunistaakin kolme kyyttöä: Heilikki, Onneli ja Anneli. Laiduntava lehmä todellakin alkaa olla harvinainen näky suomalaisella maaseudulla. Vielä harvinaisempaa on se, että karja edustaa maatiaisrotujamme.

Suomenkarja jakautuu itä-, länsi- ja pohjoissuomalaisiin rotuihin. Valitsimme itäsuomalaiset, joita rekisterissä on enää noin 800 yksilöä. Luken eli luonnonvarakeskuksen mukaan itäsuomenkarja on pohjoismaisista nautaroduista kaikkein uhanalaisin ainutlaatuisen geeniperimänsä takia. Länsisuomalaista rotua on sentään yli 1000 yksilöä. Yritämme omalta osaltamme levittää tietoa maatiaiskarjan hyvistä ominaisuuksista ja uusista käyttömahdollisuuksista esimerkiksi hoivamaataloudessa ja elämystoiminnassa. Varsinkin kyytön maito tunnetaan hyvin juustoutuvana ja liha mureana. Sarvettomat ja sielukkaat maatiaislehmät ovat myös mukavia lemmikkejä!

Meidän lehmämme eivät ole maidon- tai lihatuottajia vaan kulttuurintuottajia. Teemme yhteistyötä mm. Raision kaupunginkirjaston ja kirjailija Reetta Niemelän kanssa. Lehmät toimivat nimittäin lukulehminä eli ne toimivat rauhallisena ja kannustavana lukuyleisönä esimerkiksi lapsille, joita halutaan kannustaa lukemisen pariin. Projektia voi seurata LUKULEHMÄT-facebookryhmässä.

-
Anneli ja Onneli avaamassa kesän laidunkautta.Anneli ja Onneli avaamassa kesän laidunkautta.Anneli ja Onneli avaamassa kesän laidunkautta.
Kesän pieni karjamme viettää kesälaitumilla tilakeskuksen lähimaastossa. Sinne täytyy siirtyä autotietä pitkin, joten naapureilta saatu traktorin perään kiinnitettävä kuljetuspuomi on tarpeen turvallista siirtymistä varten. Useimmilta laidunlohkoilta löytyy suojaavaa puustoa ja varsinkin auringolta on välillä päästäväkin suojaan. Lehmien elämä on aika rentoa. Vasikoita emme ainakaan tällä hetkellä teetä ja siksi meillä ei myöskään ole lypsyssä olevia lehmiä. Siitäkin on kuitenkin kokemusta kolmen meillä syntyneen vasikan verran. Emot ovat ensin saaneet hoitaa vasikkansa täysimetyksellä puolen vuoden ikään. Lypsykausi aloitettiin vasta vasikoiden lähdettyä eteenpäin kasvatukseen.

-
Tämä yksilö on kukon ja kanan välimuoto!Tämä yksilö on kukon ja kanan välimuoto!Tämä yksilö on kukon ja kanan välimuoto!
Maatiaiskanat
Kanamme edustavat uhanalaista suomalaista maatiaiskanarotua ja tarkemmin ottaen piikkiöläistä kantaa. Olemme mukana MTT:n luotsaamassa maatiaiskanojen säilytysohjelmassa, joka on käynnistetty 15 vuotta sitten. Sen ansiosta suomalainen maatiaiskana on pelastettu sukupuutolta. Tuntuu hienolta olla mukana tässä työssä! Kanojen hoito on mukava harrastus, josta saa hyvän mielen lisäksi palkaksi erittäin maukkaita munia. Meille on hyvin tärkeää myös eläinten olosuhteet. Kun kanojen luontaista käyttäytymistä kuopsutteluineen ja turvekylpyineen seuraa päivittäin, ei tulisi mieleenkään ostaa häkkikanalan munia. Tehotuotannossa eläinten hyvinvointia ei valitettavasti voida ottaa riittävästi huomioon, mikä on surullista. Kaikille kynnelle kykeneville voi kuitenkin lämpimästi suositella kotikanalan perustamista ja meiltäkin saa munia ostaa! Haudomme tilauksesta myös poikasia.
-
Sylvi on rauhallinen ja lempeä. Se rakastaa rapsutusta yli kaiken. (kuva: Marjukka Kulmala)Sylvi on rauhallinen ja lempeä. Se rakastaa rapsutusta yli kaiken. (kuva: Marjukka Kulmala)Sylvi on rauhallinen ja lempeä. Se rakastaa rapsutusta yli kaiken. (kuva: Marjukka Kulmala)
Lampaat
Lampaamme ovat puhtaita suomenlampaita. Niille on ominaista hyvin huopuvan villan lisäksi hyvä sikiävyys. Uuhella on yleensä siis useita karitsoja. Meille lampaat ovat maisemanhoitajien lisäksi myös lähellä tuotettua, eettistä ravintoa. Vuosittain on tarkoitus syödä pässikaritsat ja jättää uuhet jatkamaan sukua. Monesti kuulee surkuttelevia kommentteja karitsojen kohtalon suhteen, mutta ne saavat joka tapauksessa elää hyvän elämän ja kokevat nopean ja stressittömän lopun kotitilalla ilman pelottavia kuljetuksia.

-
Täplä ja Tilkku tekevät kaiken yhdessä.
Siat
Siat ovat meillä perinteiseen tapaan kesäpossuja eli ne tulevat keväällä ja syksyllä ne pistetään pataan. Ne viettävät mukavan elämän tonkien ja herkkuja syöden. Niiden jokapäiväinen autuus on naapuritilan Hakalan viimevuotiset ylijäämäperunat keitettyinä.

Sikojen touhujen tarkkailu herättää paljon ajatuksia. Ne ovat toimeliaita ja älykkäitä laumaeläimiä. Toki ruoka on niiden mielessä varmasti aina etusijalla, mutta ruokailujen välissä kärsällä tonkimiseen uhrataan paljon aikaa. Siat havainnoivat ympäristöään todella tarkasti. Vessahädän yllättäessä ne todella rynnistävät perustamaansa vessaan ja siksi aitauksen siistiminen on helppoa. Olisi kovin toivottavaa, että yhä useampi kuluttaja haluaisi nähdä siat sellaisina kuin ne ovat, eikä pelkästään halpana liharuokana. Sianliha tosiaan on kaupassa halpaa, varsinkin jos ostaa ulkomaista lihaa. Samaan aikaan suomalainen tuottaja kamppailee kannattavuusvaikeuksien kanssa kilpaillessaan tuontituotteiden kanssa, sillä Suomessa sikatuotannolla on sentään tiukemmat rajoitukset kuin maailmalla. Esimerkiksi antibiootteja käytetään huomattavasti vähemmän. Tässä Marjukka-emännän manifesti sikojen (ja muidenkin tuotantoeläinten) puolesta:

1. Syödään vähemmän lihaa.
2. Silloin kun syödään, niin valitaan mahdollisimman eettisesti tuotettua.
3. Jos yllämainitut tuntuvat liian hankalilta, valitaan ainakin kotimainen vaihtoehto.

Meidän possumme kasvavat siis omaan käyttöön. Jos kuitenkin kiinnostuit laiduntavien sikojen lihasta, niin kannattaa tutustua Perkkiön tilaan Paimiossa! Somerolla puolestaan toimii Vaahteramäen tila, josta voi varata itselleen oman possun ja käydä seuraamassa sen kasvamista hyvissä olosuhteissa. Tilalla kasvatetaan myös ulkoilevia munijakanoja.

-
Tallu ja villakori kesällä 2010 (kuva: Marjukka Kulmala)
Tallu-kissa
Tallu on luullaksemme puhdas maatiaiskissa. Se tuli meille vuonna 2005 eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyserin hoteista, missä se oli viettänyt noin puoli vuotta. Se oli löydetty hylättynä ja tiineenä Hirvensalosta. Kaulapannasta ja ihmisrakkaudesta päätellen se todella oli ollut jonkun kotikissa, mutta kukaan sitä ei enää kaivannut. Sen kolme pentua olivat jo löytäneet omat kodit, kun me kaipasimme uutta uhkaa jyrsijöille entisen kissamme kuoltua. Tallu onkin ahkera saalistaja ja onneksi useimmiten hampaissa on sentään haittaeläimeksi luokiteltava siimahäntä. Viereisessä kuvassa Tallu lepäilee keväällä kerittyjen villojen joukossa, mutta karstojen käyttö ei näytä sitä kiinnostavan...
-
-
Yhteystiedot
-
Kaiturin tila
http://www.kaiturintila.fi

Emäntä:
Marjukka Kulmala
050 524 3278

-

 
  
-
107977 | Copyright © 2017 Kaiturin Tila